Kestävän kehityksen sanastoa

Ekologinen kestävyys
Ekologinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen ulottuvuuksista. Sillä tarkoitetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan varmistamista. Ekologisesti kestävä ihmistoiminta ei saa ylittää luonnon kantokykyä.

Ekosysteemi
Ekosysteemit ovat maapallon elinvoimaisena pitäviä luonnon toiminnallisia kokonaisuuksia, kuten metsät ja vesistöt. Jokaisessa ekosysteemissä on omanlaiseen ympäristöön sopeutunut eliölajisto, joka synnyttää toiminnallaan ekosysteemipalveluita. Ekosysteemit voidaan käsittää myös luonnon pääomaksi.

Ekosysteemipalvelut
Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia, elämälle välttämättömiä hyödykkeitä. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa neljään luokkaan: tuotanto-, ylläpito-, säätely- sekä kulttuuripalveluihin. Tuotantopalveluihin kuuluvat esimerkiksi ruoan- ja puuntuotanto. Ylläpitopalveluihin taas luetaan esimerkiksi hapentuotanto sekä hiilensidonta. Säätelypalveluihin kuuluvat esimerkiksi pohjaveden muodostuminen ja kasvien pölyttyminen. Kulttuuripalveluihin kuuluvat muun muassa virkistys ja hyvinvointi.

Hiilidioksidi (CO₂) ja hiilidioksidiekvivalentti (CO2e)
Hiilidioksidi (CO₂) on kasvihuonekaasuista yleisin ja se aiheuttaa pääosan maapallon ilmaston lämpenemisestä. Muita kasvihuonekaasuja ovat muun muassa vesihöyry ja metaani.

Ilmaston lämpenemisvaikutusta taas kuvaa suure hiilidioksidiekvivalentti tai CO2-ekv.  Tämän avulla havainnollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjälki kertoo kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuote tai toiminta synnyttää koko elinkaarensa aikana.

Hiilikädenjälki
Hiilikädenjäljellä taas tarkoitetaan ihmistoiminnan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Hiilikädenjälki voi olla tuotteen, prosessin tai palvelun tuottama hyöty ilmastolle, minkä myötä toiminnasta aiheutuva hiilijalanjälki pienentyy. Käytännössä tämä voisi olla vaikkapa materiaalitehokkuutta lisäävä mobiilisovellus.

Hiilineutraali
Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan ilmakehästä. Päästöjä tulee vähentää hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Ilmastonmuutos
Maapallon ilmasto on muuttunut kautta aikojen, mutta nyt käynnissä on ihmisten toiminnasta johtuva, nopeasti maapalloa lämmittävä ilmiö. Ilmastonmuutoksen kiihtymisen syynä ovat ihmisten polttamat fossiiliset polttoaineet, joiden käyttö vapauttaa miljoonien vuosien aikana maaperään varastoitunutta hiiltä ilmakehään. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on havaittavissa kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutos aiheuttaa haittoja maapallon ekosysteemeille ja eliöille sekä maalla että vedessä. Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa kuivuutta, polttavia helleaaltoja, myrskyjä, tulvia sekä vesien happamoitumista ja merenpinnannousua. Tämän seurauksena luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja useita eliölajeja uhkaa sukupuutto. Myös ihmisten elinolot maapallolla uhkaavat kaventua ilmastonmuutoksen seurauksena.

Lisätietoa ilmastonmuutoksesta löydät Ilmasto-oppaasta.

Kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävässä kehityksessä ympäristö, ihminen sekä talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kiertotalous
Kiertotalous on kestävän kehityksen toiminta- ja ajatusmalli, jossa pyritään jätteen vähentämiseen sekä raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen. Kiertotalouden myötä voidaan luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja samalla vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan ekosysteemien, eliölajien sekä geenien kirjoa maailmassa tai tietyssä luontotyypissä. Kaikista maapallon eliöistä muodostuu elollinen, toiminnoiltaan kytkeytynyt verkosto, jonka toisiinsa vaikuttavat toiminnot mahdollistavat elämän maapallolla. Ihminenkin on osa tätä eliökuntaa, mutta ihmisten kestämätön toiminta ja luonnonvarojenylikulutus aiheuttavat luontokatoa ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, vaarantaen samalla elintärkeiden ekosysteemipalveluiden toiminnan.

Resurssitehokkuus
Resurssitehokkuus on luonnonvarojen kestävään käyttöön tähtäävää toimintaa, jossa ympäristölle aiheutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Resurssitehokkuuteen voidaan pyrkiä tuotteen tai palvelun elinkaaren kaikissa vaiheissa: raaka-aineiden keruussa, tuotteiden valmistamisessa, käytössä, kierrätyksessä sekä mahdollisessa hävityksessä.

Uusiutuva energia
Uusiutuva energia on lähtöisin auringosta, tuulesta, vedestä, maaperän varastoimasta lämmöstä ja biomassoista. Uusiutuviksi energiantuotannon muodoiksi luokitellaan aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima, maa- ja ilmalämpö sekä biopolttoaineilla tuotettava liikevoima, lämpö ja sähkö.