Ympäristönsuojelumääräykset
Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista paikalliset olosuhteet huomioiden. Annetut määräykset ovat voimassa koko Salon kaupungissa, jollei määräyksiä ole annettu vain rajatuille alueille, kuten pohjavesialueille tai taajaan rakennetuille alueille. Annetut määräykset velvoittavat kaikkia kaupungin alueella toimivia.
Ympäristönsuojelumääräyksissä on säädetty paikallisesta vesien- ja ilmansuojelusta, meluntorjunnasta, eläinten pidosta sekä lannan, jätteiden ja kemikaalien käsittelystä.
Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (pdf) (409,01 Kt) 1.6.2024.
Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten perustelut (pdf) (385,97 Kt)
1 Luku Yleiset määräykset
1 § Tavoite
Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty.
2 § Määräysten antaminen ja valvonta
2.1 Salon kaupunginvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 202 §:n perusteella.
2.2 Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Salon kaupungissa toimii rakennus-ja ympäristölautakunta.
2.3 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986) säädetään.
3 § Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin
3.1 Määräykset ovat voimassa koko Salon kaupungin alueella, ellei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä.
3.2 Ympäristönsuojelumääräykset eivät koske luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää toimintaa, ympäristönsuojelulain 31 §:ssä tarkoitettua koeluonteista toimintaa, 120 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita, eikä 136 §:n 1 momentissa tarkoitettua pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevaa ilmoitusmenettelyä. Määräykset eivät koske myöskään puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toimintaa.
3.3 Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten ohella ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, on ympäristönsuojelumääräystä noudatettava aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan ympäristönsuojelun kannalta parempaan tulokseen tai tasoon. Hallinnollisen päätöksen ratkaisija päättää määräysten tulkinnasta ratkaistavanaan olevassa asiassa.
3.4 Muiden viranomaisten on lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä otettava huomioon, mitä ko. asiasta ympäristönsuojelumääräyksissä säädetään.
4 § Paikalliset olosuhteet
Salon kaupungissa erityismääräyksiä annetaan paikallisista olosuhteista johtuen
– pohjavesialueelle, jolla tarkoitetaan ympäristöhallinnon määrittelemää vedenhankintaan varten tärkeää pohjavesialuetta (1- luokka), vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohja-vesialuetta (2- luokka) sekä pohjavesialuetta, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E-, 2E- ja E-luokka).
– pohjavesialueen muodostumisalueelle, jolla tarkoitetaan pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevää osaa, joka on määritetty yhtä aikaa pohjavesialueen kanssa.
– vedenottamon suoja-alueelle, jolla tarkoitetaan vedenottamon kauko- ja lähisuoja-vyöhykkeitä, joilla alueen käyttöä on rajoitettu vedenlaadun turvaamiseksi. Suoja-alueet vedenottamolle määrätään vesilain nojalla hakemuksesta.
– rantavyöhykkeelle, jolla näissä määräyksissä tarkoitetaan vesilain (587/2011) 3 §:n määritelmän mukaisen vesistön 100 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta rajoittuvaa maa-aluetta.
2 Luku Vesiensuojelu
5 § Jätevesien käsittely viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä
5.1 Rantavyöhykkeellä sekä pohjavesialueella jätevedet tulee käsitellä siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen, tai jätevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön, jossa on täyttymishälytysjärjestelmä.
5.2 Pohjavesialueen muodostumisalueella ja vedenottamon suoja-alueella jätevesien imeyttäminen maaperään ja johtaminen maastoon on kielletty. Kielto ei koske vähäisten, ns. kantovesistä muodostuvien, jätevesien johtamista. Puhdistetut jätevedet tulee johtaa pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolelle.
5.3 Jätevesijärjestelmän ja kuivakäymälän tulee olla rakenteeltaan tiivis, eikä sinne saa päästä missään olosuhteissa tulva-, valuma- tai hulevesiä.
5.4 Sijoitettaessa jätevesien käsittelylaitteistoja ja puhdistettujen talousjätevesien purkupaikkaa kiinteistöllä on otettava huomioon maasto-, maaperä- ja pohjavesiolosuhteet. Sijoittamisessa on noudatettava taulukossa 1 esitettyjä vähimmäissuojaetäisyyksiä, jotka ovat vaatimuksia uudisrakennuksille ja ohjeellisia saneerattaville jätevesijärjestelmille.
Taulukko 1. Vähimmäissuojaetäisyydet talousjätevesien käsittelylaitteistoille ja puhdistettujen talousjätevesien purkupaikoille
Kohde | Vähimmäissuojaetäisyys (m) |
Talousvesikaivo | 30-50 |
Vesistö, lähde
– mustat jätevedet vähintään – umpisäiliö – harmaat jätevedet vähintään |
30-50 20 20 |
Tie tai tontin raja | 5 |
Koskematon suojamaakerros pohjavesitason yläpuolella- maasuodattamon kokoomakerroksen pohjasta- maahanimeyttämön jakokerroksen pohjasta |
0,25 1,00
|
5.5 Kiinteistön omistajan tai haltijan on pyydettäessä toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot, joista ilmenevät jätevedenpuhdistuslaitteiden huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Huoltotoimenpiteisiin liittyvät tositteet on säilytettävä viisi vuotta. Tarvittaessa kiinteistön haltijan tulee luotettavaan näytteenottoon perustuen osoittaa talousjätevesienkäsittely-järjestelmän puhdistusteho.
5.6 Kylpytynnyreiden ja uima-altaiden vedet on imeytettävä maahan omalla kiinteistöllä tai johdettava ojaan hallitusti, mikäli tästä ei aiheudu haittaa, kuten maaperän vettymistä tai herkkien kohteiden pilaantumista. Kylpytynnyrien ja uima-altaiden pesuun ei saa käyttää ympäristölle vaarallisia aineita.
5.7 Mattojen, tekstiilien tms. pesu on järjestettävä siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet joudu suoraan vesistöön tai purkaudu vesistöön liian lyhyen ojaston kautta.
6 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu
6.1 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- tai tiealueella ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla.
6.2 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa syntyneitä jätevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa hulevesiviemäriin, eikä suoraan vesistöön.
6.3 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle.
6.4 Pohjavesialueella ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän käyttötarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien käsittelypaikkaan.
6.5 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden laajamittainen, ammattimainen tai ammattiin tai yritystoimintaan liittyvä pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla asianmukaisella pesupaikalla, jonka pesuvedet käsitellään hiekan- ja öljynerotuskaivoissa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa laitteistossa ja johdetaan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien käsittelypaikkaan.
7 § Vesikasvillisuuden poisto
Leikattaessa tai kerättäessä vesistöstä vesikasvillisuutta on kasvijäte poistettava vedestä välittömästi kuivalle maalle. Talviaikana katkaistua kuivaa ruokoa ei saa jättää jään päälle.
8 § Lumen sijoituspaikka
8.1 Pohjavesialueelle, vesistöön, Natura- tai luonnonsuojelualueelle, niiden välittömään läheisyyteen tai niiden vaikutusalueille tai alueelle, josta lumen sulamisvedet pääsevät valumaan suoraan vesistöön, ei saa sijoittaa lumen sijoituspaikkaa.
8.2 Lumen sijoituspaikka on sijoitettava ja sitä on hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista, roskaantumista, vettymishaittaa tai kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle.
3 Luku Eläinten pito ja lannan käsittely
9 § Eläinten pito
9.1 Uutta eläinsuojaa, kuten hevostalleja, koiratarhoja tai harrastekanaloita, ei saa ilman naapurin suostumusta sijoittaa 50 metriä lähemmäksi tämän asuin-, loma- tai saunarakennusta tai oleskelupihaa taikka puistoa, koulua, päiväkotia tai vastaavaa laitosta. Sama rajoitus koskee uusia jaloittelualueita ja ulkotarhoja.
9.2 Eläinten jaloittelualueilta on kiinteä osa lannasta kerättävä säännöllisesti tiivispohjaiseen lantavarastoon tai muuten hyödynnettäväksi. Lannan käsittelystä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista.
9.3 Pohjavesialueella uusien eläinsuojien ja ulkotarhojen perustaminen on kielletty, ellei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että sijoittaminen ei aiheuta pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa.
10 § Lannan, puhdistamolietteen ja orgaanisen lannoitevalmisteen levitys
Pohjavesialueella sekä vedenottamon suoja-alueella lannan, virtsan, puristenesteen, jätevesi- ja puhdistamolietteen, kuivakäymäläjätteen sekä muun orgaanisen lannoitevalmisteen levitys on kielletty. Pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolella kuivalantaa voi levittää edellyttäen, ettei levittämisestä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
4 Luku Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi
11 § Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa
Jätehuoltomääräysten mukaisessa jätteen hyödyntämisessä maarakentamisessa tai maanparannusaineena jätettä sisältävän rakennekerroksen etäisyys vesistöstä, talousvesikaivosta tai lähteestä on oltava vähintään 30 metriä, eikä se saa päästä kosketuksiin pohjaveden kanssa.
Pohjavesialueella ja vedenottamon suoja-alueella tiili- ja betonimurskeen hyötykäyttö maarakentamisessa on kielletty.
12 § Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden käsittely ja varastointi
12.1 Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit, polttoaineet ja vaaralliset jätteet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen, viemäriin tai muuhun ympäristöön on estetty.
12.2 Pohjavesialueella uudet vaarallisten kemikaalien ja polttoaineiden säiliöt on sijoitettava maan päälle tiiviisiin vähintään 110 % säiliöiden tilavuutta vastaaviin katettuihin suoja-altaisiin tai varustettava ne muilla vastaavilla suojarakenteilla. Lisäksi säiliöt on varustettava laponestolaitteilla.
12.3 Vaarallisten kemikaalien ja polttoaineiden säiliöt on säiliön omistajan tai haltijan tarkastutettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliö on tarkastettava aina edellisestä tarkastuksesta laaditun tarkastus-
pöytäkirjan mukaisesti kuitenkin vähintään 10 vuoden välein. Tarkastuksista laadittavat pöytäkirjat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja.
Määräys ei koske kaksoisvaippasäiliöitä tai niihin verrattavia säiliöitä, joissa on vuodonilmaisujärjestelmä, eikä suoja-altaassa olevia maanalaisia säiliöitä, joissa on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä.
12.4 Kiinteistön omistajan tai haltijan tulee huolehtia siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset vaarallisten kemikaalien ja polttoaineiden säiliöt sekä niiden putkistot poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käytetä. Samalla säiliöt on puhdistettava asianmukaisesti ja tarkastettava mahdolliset vuodot maaperään. Puhdistustyön suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Todistus säiliön poistamisesta ja puhdistamisesta on säilytettävä kiinteistöllä mahdollista tarkastusta varten.
12.5 Pohjavesialueella säiliöiden täyttö- ja tyhjennyspaikat on rakennettava tiiviiksi ja päällystettävä läpäisemättömällä, kulutusta kestävällä pinnoitteella, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Säiliön täyttö- ja tyhjennyspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta tai muuta kalustoa vuotojen keräämistä varten.
12.6 Siirrettävä kemikaalien ja polttoaineiden säiliö on käyttökohteessaan sijoitettava tasaiselle ja kantavalle alustalle. Sijoituspaikka on valittava siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse vesistöön. Pohjavesialueella käytettäessä siirrettävää säiliötä on säiliön oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu suoja-altaalla, joka vastaa kooltaan vähintään 110 % säiliön tilavuutta.
5 Luku Meluntorjunta
13 § Meluntorjuntamääräykset
13.1 Ulkotiloissa äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö, erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö sekä muu häiritsevää melua aiheuttava toiminta on kielletty yöaikaan klo 22.00 – 7.00 ja sunnuntaisin klo 12 saakka. Määräys ei koske liikenneväylien ja yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotöitä, eikä maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa lukuun ottamatta nestekaasutykin käyttöä ja peloteampumista. Jätteiden kuormaaminen on sallittu jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö sekä muu häiritsevää melua aiheuttava toiminta ulkotiloissa on kielletty päiväaikaan klo 7.00 – 22.00 sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin, koulun tai vastaavan laitoksen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä. Kielto ei koske toimintaa, josta on tehty päätös ympäristönsuojelulain 118 §:n mukaisesta meluilmoituksesta.
13.2 Melua tilapäisesti aiheuttavien toimintojen ja tapahtumien järjestäjien on oltava selvillä toimintansa aiheuttaman melun ympäristövaikutuksesta ja -riskeistä. Järjestäjien on huolehdittava toimintojen ja tapahtumien toteuttamisesta siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa naapurustolle. Tarvittaessa on käytettävä melun leviämistä ehkäiseviä suojarakenteita.
Toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän on tiedotettava vaikutuspiirissään oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltijoille melua aiheuttavan tapahtuman laadusta, ajankohdasta ja kestosta riittävän ajoissa, vähintään kaksi päivää ennen toiminnan tai tapahtuman järjestämistä. Tiedotteesta tulee käydä ilmi myös toiminnan tai tapahtuman vastuuhenkilön yhteystiedot, joista saa yhteyden aina toiminnan ollessa käynnissä.
13.3 Melua tilapäisesti aiheuttavien toimintojen ja tapahtumien järjestäjien on annettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarvittaessa tiedot tapahtuman laadusta ja kestosta sekä käytettävistä laitteista, syntyvästä melutasosta ja vastaavista seikoista.
14 § Meluilmoitusmenettely ja siitä poikkeaminen
14.1 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojelulain 118 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojelu-viranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.
14.2 Ympäristönsuojelulain 118 §:n mukaista meluilmoitusta ei tarvitse tehdä
1) yksityishenkilön talouteen tai maa- ja metsätalouselinkeinoihin liittyvästä toiminnasta.
2) rakennus- tai purkutöistä, joiden meluisimmat työvaiheet tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 18.00.
3) kertaluonteisesta, enintään kaksi viikkoa kestävästä ja rakentamiseen ja/tai purkutyöhön liittyvästä louhinnasta, murskauksesta pulveroimalla, räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, jota tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 18.00 välisenä aikana. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä oleville naapurikiinteistöjen haltijoille meluhaittaa aiheuttavan työn laadusta ja kestosta sekä työmaan vastuuhenkilön yhteystiedot vähintään 14 päivää ennen työn alkamista.
4) maa-ainesten ottoon liittyvästä seulonnasta, joka tapahtuu arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 18.00.
5) äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden käytöstä ulkotiloissa yksipäiväisten ja tilapäisluonteisten tapahtumien tai häiriöttömäksi osoittautuneiden vakiintuneiden tapahtumasarjojen yhteydessä esimerkiksi torilla, urheilukentällä tai muualla yleisökäyttöön tarkoitetulla tai soveltuvalla paikalla klo 7.00 – 24.00. Tapahtuman järjestäjän on hyvissä ajoin, vähintään viisi päivää ennen tilaisuutta, tiedotettava vaikutuspiirissä oleville naapurikiinteistöjen haltijoille äänentoistolaitteiden käytöstä, kun äänentoistolaitteita käytetään klo 22.00 – 24.00. Tiedotteesta on käytävä ilmi kesto sekä vastuuhenkilön yhteystiedot, joista saa yhteyden koko tapahtuman ajan. Äänenvahvistimien käyttö ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa.
6) ilotulituksesta.
7) lentonäytöksestä tai tilapäisestä yleisölennätyksestä.
Sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin, koulun tai muun vastaavan laitoksen läheisyydessä erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta on aina tehtävä ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen ilmoitus, jos toiminta ajoittuu laitosten käyttöaikaan. Toiminnan sijoittuessa Natura- tai muun luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen on meluilmoitus aina tehtävä.
6 Luku Ilmansuojelu
15 § Savukaasujen ja muiden ilmapäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy
Tulisijoja ja muita polttolaitteita on käytettävä, säädettävä ja huollettava siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai viihtyvyydelle.
16 § Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta
16.1 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden ja esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä on huolehdittava riittävällä suojauksella siitä, etteivät toiminnasta aiheutuva melu, pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt aiheuta haittaa tai vaaraa kiinteistön asukkaille, naapureille tai ympäristölle. Työn jälkeen työkohteen ympäristö on siivottava ja syntyneet jätteet toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn.
16.2 Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla puhdistettava alue tarvittaessa. Pölyä levittävien käsikäyttöisten laitteiden käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty.
7 Luku Muut määräykset
17 § Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja
Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän on annettava pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään.
18 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä
Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä yksittäistapauksessa poikkeamisen näistä määräyksistä. Hyväksyntää poikkeamiseen on haettava kirjallisesti. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. Ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamisesta peritään ympäristön-suojeluviranomaisen taksan mukainen maksu.
19 § Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset
Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 18 luvussa sekä 225 §:ssä.
20 § Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo
Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1.6.2024. Näillä määräyksillä kumotaan Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (Salon kaupunginvaltuusto 3.9.2012 § 96).
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Jaa tämä Facebookissa Jaa tämä Twitterissä Jaa tämä LinkedIn:ssä Jaa tämä sähköpostitse Jaa tämä WhatsApp:ssa