Ympäristövahingot ja -rikokset

Ympäristövahingoista, joissa on ympäristön pilaantumisen tai terveyshaitan vaara ja jotka edellyttävät välittömiä torjuntatoimenpiteitä, on aina ilmoitettava hätäkeskukseen numeroon 112.

Ennen pelastusviranomaisten saapumista on mahdollisuuksien mukaan estettävä ympäristölle haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön. Mahdollisista myrkytysoireista ohjeita antaa Myrkytystietokeskus, puh. 0800 147 111 (puhelu on maksuton) tai 09 471 977.

Ympäristövahingosta on aina mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava myös sen kiinteistön tai tontin omistajalle, jonka alueella vahinko on tapahtunut.

Ympäristövahingot aiheutuvat useimmiten polttonesteiden tai muiden ympäristölle haitallisten kemikaalien pääsystä ympäristöön. Valtaosa ympäristövahingoista on pieniä ja niiden vaikutus ei ulotu laajalle alueelle. Esimerkiksi pienten polttoneste- ym. päästöjen aiheuttamat ympäristöhaitat voidaan nopeilla torjuntatoimilla eliminoida imeyttämällä kemikaali imeytysaineeseen, jota mm. polttonesteiden jakelupaikoissa on aina oltava helposti saatavilla.

Onnettomuusvaaraa on pyritty pienentämään vaarallisten kemikaalien käsittelyä, varastointia ja kuljetusta koskevilla normeilla ja määräyksillä sekä riskialttiiden toimintojen ympäristöluvanvaraisuudella. Ympäristöluvassa annetaan tarvittavat määräykset ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi.

Öljysäiliöiden tarkastukset

Maanalaisen säiliön tarkastuksen tarkoitus on selvittää säiliön kunto ja vuotoriskit. Säiliön voi tarkastuttaa koska tahansa, myös silloin, kun säiliössä on öljyä, sillä tarkastuksen ajaksi käyttökelpoinen öljy pumpataan talteen. Tarkastuksen jälkeen säiliölle annetaan luokitus, jonka mukaan tarkastusvälit ja muut toimenpiteet määräytyvät.

Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä (344/1983) edellytetään, että tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt täytyy tarkastaa ensimmäisen kerran kymmenen vuoden kuluttua asennuksesta ja sen jälkeen 5-10 vuoden välein.

Sen lisäksi Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 15 §:ssä on määräyksiä pohjavesialueilla olevien maanpäällisten polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden sekä muualla kuin pohjavesialueilla olevien maanalaisten polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tarkastuksista.

Käytöstä poistetun säiliön käsittelystä on määräyksiä ympäristönsuojelumääräysten 15.4 §:ssä.


Pilaantuneet maa-alueet

Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan maaperä on pilaantunut, jos maahan on jätetty tai päästetty jätettä tai ainetta, jonka seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Vastuu pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla. Myös pilaantuneen alueen kiinteistön omistaja tai haltija voi joutua kunnostamaan pilaantuneen alueen, mikäli aiheuttajaa ei saada vastuuseen. Pilaantunut maaperä ja pohjavesi on puhdistettava, jos pilaantuminen aiheuttaa ympäristö- tai terveysriskin.

Lakisääteisiä pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyviä velvollisuuksia ovat velvollisuus ilmoittaa havaitusta maaperän pilaantumisesta viranomaiselle, likaajan velvollisuus puhdistaa likaantunut maa-alue ja kiinteistön myyjän tai vuokraajan selontekovelvollisuus alueen mahdollisesta pilaantumisesta. Epäillystä maa-alueen pilaantumisesta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai akuutissa tilanteessa paloviranomaiselle.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on noudatettava valtioneuvoston asetusta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Asetuksen mukaan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle.

lmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, ilmoituslomake ja täyttöohjeet

Lisätietoa
ympäristönsuojelutarkastaja Mari Leminen 02 778 7805
ymparistotoimi@salo.fi


Öljyllä pilaantuneen maaperän selvitys- ja kunnostuskustannusten harkinnanvaraiset korvaukset haettavana Öljysuojarahastolta

Öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) mukaan öljyllä pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistustarpeen selvittämisestä, puhdistustöiden suunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea harkinnanvaraista korvausta öljysuojarahastolta. Korvauksen myöntämisen edellytyksenä on, ettei pilaantumisen aiheuttajaa saada selville tai tavoiteta taikka tämä ei kykene vastaamaan puhdistamisen kustannuksista eikä pilaantuneen alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan aluetta. Öljysuojarahaston hallitus hyväksyy tai hylkää hakemukset.

Ympäristöministeriö ja öljysuojarahasto ovat käynnistäneet määräaikaisen tutkimus- ja kunnostushankkeen, jolla tehostetaan vanhojen öljyllä pilaantuneiden alueiden kunnostustarpeen selvittämistä ja alueiden kunnostamista (JASKA-hanke). Projektiorganisaationa toimii Öljyalan Palvelukeskus Oy.

Hankkeeseen hakeutuminen on alueiden omistajille vapaaehtoista, mutta hankkeen avulla voi saada luotettavaa tietoa alueen tilasta ja mahdollisesta kunnostustarpeesta. Öljysuojarahasto rahoittaa alueiden maaperätutkimukset. Jos tutkimukset osoittavat, että alue pitäisi kunnostaa, omistaja voi erikseen hakea alueen kunnostamista öljysuojarahaston varoin. Koska hanke on määräaikainen, siihen on syytä hakeutua viipymättä.

Lisätietoa
ympäristönsuojelutarkastaja Mari Leminen 02 778 7805
ymparistotoimi@salo.fi

Tietoa hankkeesta ja siihen hakeutumisesta

Hakemus JASKA-hankkeeseen


Ympäristörikokset

Ympäristörikoksista tavallisimpia ovat laittomat kaatopaikat, eläinten pesien tai rauhoitettujen kasvien turmeleminen sekä luvattomat rakennelmat esimerkiksi vesialueilla. Rikoksista on ilmoitettava poliisille, joka on tarvittaessa yhteydessä ympäristöviranomaisiin.

Ympäristövahinkojen ja -rikosten aiheuttamien välittömien torjuntatoimenpiteiden ja jälkien puhdistamisen kustannuksista vastaa pääsääntöisesti vahingon aiheuttaja tai kiinteistön/maa-alueen omistaja, mikäli vahingon aiheuttajaa ei saada selville.